U.S AH THAU KIPHENG ZATNA HANGA KITHAHNA KHAN BEH ZOM ZEL (Gun epidemic intensifies)
Aug. 5, Pizing, 2019: US ah thau phengzatna hangin ngongtatna pulnatna ahih kei leh thakhat thu-in a kizeel natna (gun violence epidemic) bangin khan' lam manawh zom zel ni. Nung kal bei kuan (weekends) in naikal 13 sung bekin gun violence hangin mi 30 a sih banah 53 in liamna tuak hi.
Kiginni zingsang in Hispanic border El Paso khuapi-ah mikangte kum 21 mi Patrick Crusius in Texas state Hispanic mite hong simna (invasion) a dawn'na ding ci-in mi 20 a kaplup banah mi 26 kapliam hi. Nipini in mikangte mah kum 24 a upa Bellbrook, Ohio mi Connor Betts in Dayton, Ohio ah police ten amah a kaplup ma-in mi kua kaplum in, mi 27 kapliam hi. Connor Betts in a kaplupte lak a sanggamnu kum 22 mi Megan Betts zong kihel kha hi ci-in assistant police chief Matt Carper in gen hi.
Hih thupiangte hangin 2020 presidential Democratic candidates pawl khatte in gun control ding a deihna thu nak gen mahmah uh a, candidates nih - Mayor Pete Buttigegieg (South Bent, Indiana) leh El Paso khuami Beto O'Rourke in nung kal a gun violence thupiangte pen white nationalist leh US politics ah gamdang mite muhdahna leh deidanna (xenophobic) politics a khanlawh kikna hang hi ci uh hi. Bitnieg in, "US leitanga khangkhia white nationalist terrorism suamna America in thuak hi," ci-in Las Vegas ah gen hi.
US ah mipi omna mun ah thau kikhahnate (mass shootings) ah thaukap (shooter) kikaplumte sim loh in mi li sanga tam zaw kikaplupna pen "mass shooting incident" hi ci-in kiciamteh hi. FBI leh Gun Violence Archive in a ciamtehna sazian (database) ah tu kum sungin US ah El Paso, Texas leh Dayton, Ohio shootings tawh simkhawm in mass shootings 251 vei piang khin zo ta hi ci uh hi.
MASS SHOOTINGS RATE (A KUM A ET IN)
- 2016 = 383 vei
- 2017 = 346 vei
- 2018 = 340 vei
- 2019 (kha sagih leh ni thum sung bekin) = 251 vei om ta hi ci-in kiciamteh ahih manin tu kum in domestic terrorism nakpi takin kibehlap hi cih kimu thei a, gun control thukhun khauh a kibawl meng kei leh record break thei ding hi cih kitel khin zo ta hi.
THAU TAWH MI KAP (SHOOTER) TAM PEN KUA MINAM SUNG PAN HIAM?
FBI in thau tawh kikaplupna thupiangte lak-a thaukap (shooter) pen 61% mikangte hi ci-in ciamteh hi. Gun Violence Archive leh FBI in shooters minam a ciamtehna hih bang ahi hi:
- 63% = Mikangte (white)
- 16% = Mivomte (Black)
- 10% = Asian
- 6% = Hispanic
- 3% = West Asian
- 2% = Native American hi.
Trump in non-whites leh gambeelte, a deuhkholh in Hispanic leh Muslimte pen tualthatte leh thukham palsat mi gilote (criminals) leh America gam a simte (invaders) hi ci-in rallies tuamtuam ah a gen kawikawi pen zuau bulomtang rhetorics hi cih kician a, 63% shooters pen mikangte, a tam zawte Pasian um a kici diak se conservative suuk white supremacists mite hi a, shooters tawm pen Hispanic leh West Asian (Muslimte) hi zaw hi.
2019 KUM-A MASS SHOOTING NASIA PENTE:
- Feb. 15 in Aurora, Illinois ah mi guk kikaplum a, guk kikapliam hi.
- May 13 in Virginia Beach, Virginia ah mi 13 kikaplum a, nga kikapliam hi.
- July 28 in Chippewa Falls, Wisconsin ah mi guk kikaplum a, nih kikapliam hi.
- Aug. 3 in El Paso, Texas ah mi 20 kikaplum a, mi 26 kikapliam hi.
- Aug. 4 in Dayton, Ohio ah thaukap pa sim in mi 10 kikaplum a, 27 kikapliam hi.
Tu kum adingin mass shooting nasia pen nihte - Aug. 3 leh 4 ni-a thaukap mikangte tuak hi. Tu kum in US gam-a states 50 omte lakah state 12 bek ah mass shooting piang nai lo hi.
2013 khit nunga mass nasia pen a kiciamtehte:
- Dec. 2, 2015 in San Bernardino, California ah mi 16 kikaplum in, 19 kikapliam hi.
- June 12, 2016 in Orlando, Florida ah mi 50 kikaplum in, 53 kikapliam hi.
- Oct. 1, 2017 in Las Vegas, Nevada ah mikangte khatin mi 59 kaplum in, mi 441 kapliam hi.
- Nov. 5, 2017 in Sutherland Springs, Texas ah mi 27 kikaplum in, 20 kikapliam hi.
- Aug. 3, 2019 in El Paso, Texas ah mi 20 kikaplum in, 26 kikapliam hi.
2013 khit nung mass shooting nasia pen a kiciamte lakah Trump' presidency term masa sungin thum vei piang ta a, Oct. 1, 2017 in Las Vegas, Nevada a country music concert ah mikangte khatin mi 59 kaplum in, mi 441 kapliamna pen US tangthu adingin mass shootings nasia pente lak-a khatin kiciamteh hi.
2019 KUM IN MASS SHOOTING INCIDENTS PIANGTE:
- January kha in 27 vei
- February in 21 vei
- March in 20 vei
- April in 34 vei
- May kha in 49 vei
- June in 53 vei
- July in 44 vei
- August ni 2 tan in nih vei na piang ahih manin political rallies ah "hate speeches" a kinak zat luat manin homegrown American terrorism in khantoh lam lim nawk mahmah hi cih kimu thei hi.
FBI IN STUDY A BAWLNA AH SHOOTERS MITE KUM ZAH:
- 12-17 years = 13%;
- 18-19 yrs. = 25%,
- 30-39 yrs. = 9%
- 40-49 yrs = 29%
- 50-59 yrs = 13%
- 60-69 yrs. = 9%
*63% thaukap (shooters) mite pen kum 18 leh 49 kikal mite hi.
FBI in thau tawh milom omna ah milom thah ding ngimna tawh phengkap mite 'active shooters' kicite gamtat luheek zia (behavior) a study a bawlna uh 2018 in a report a piakna uh-ah 2000-13 kikal sunga thupiangte na kan uh a, 63 'active shooters' mite gamtat luheek zia na kankhia uh hi. Tua panin a muhkhiatna uh-ah shooters ten lim takin geelkholh masakna nei khol uh a, 77% in nipi kal khat ahih kei leh a sawt zaw ten a suamna ding uh geelkholh masakna nei uh a, 46% ten lim takin geelkholh masakna nipi kal khat ahih kei leh a tam zaw nei masa uh hi cih mukhia uh hi.
FBI in active shooters a tam zawte in a thau uh thukham tawh kituakin (legally) in ngah uh a, lungsim cidam lohna (mental illness) nei 23% bek om hi cih mukhia uh hi. Gun violence a pian ciangin mikang shooters ahih leh mental problems nei hi, mivomte leh Muslims shooters ahih leh terrorist attacks cih cih den keei pen racists ideological versions hi a, kideidantuamna leh racist concept hi cih kilang hi.
Tua banah 38% shooters nasepna nei lo (unemployed) hi a, active shooters ten suamna a bawl ma uh kum khat sung lunghimawhna/lungkhamna tampi (multiple stress) na thuak uh a, a tam zaw a suamna uh (66%) ah a kaplup/kapliam dingte uh muitum in ngim masa uh a, suamna a bawl ma uh picing khinsa thukham palsat a ngawhna tuak khin 'adult criminal convictions' 35% om hi cih FBI in study a bawlna panun mukhia uh hi.
2019 (kha sagih beisa) sungin thau tawh kikapna thupiang 32,687 vei piang khin zo a, tuate hangin mi 8,614 a sih khit banah 17,076 in liamna tuak hi. Liamna ahih kei leh sihna tuakte lak panin naupang kum 0-11 kikal mite 381 in thuak lawh khin zo uh hi.
Sources: Agence France-Press; Gun Violence Archive and FBI database
@ Thang Khan Lian #ZUNs

