Wednesday, 13 July 2016

CHINA IN PCA IN SOUTH CHINA SEA THUBUAI VAI PHILLIPNES TUNGAH LETSONG A PIAK PEN KISANG THEI LO DING HI CI

CHINA IN PCA IN SOUTH CHINA SEA THUBUAI VAI PHILLIPNES TUNGAH LETSONG A PIAK PEN KISANG THEI LO DING HI CI

July 13, 2013: China in zan-a Hague khuapi (Netherlands) ah Permanent Court of Arbitration (PCA) in China leh Philippines in South China sunga tuikulh 250 om lak panin 'nine dash line' kicihna mun pen ko aa hi ci-a kituhna mun pen China in 'historical rights' nei lo a, Philippines gamte tuikulh hi zaw hi ci-a a thukhenna pen kisang lo ding a, hih thukhenna pen man lo ahih manin a mawknapi hi ci hi. China in White paper (kumpi in thu khat peuh tawh kisai official report a piakna) tu ni-in suaksak a, China in hih tuikulh pen a beisa kum 2,000 pek a kipanin ko a hi ci khin zo hi ung ci hi.

China kumpi leh Foreign Ministry in Permanent Court of Arbitration (PCA), The Hague thukhen kisang lo a, taang kum pek panin South China Sea ko aa hi ci’n gen tuak uh a, Ministry of Foreign Affairs in Permanent Court of Arbitration (PCA), The Hague ah zan-a Philippines in South China Sea ko aa hi ci-a a heekna vai-ah Arbitral Tribunal kici a thukhenna pen thukhun tawh kitual lo (null and void) ahih manin China in kisang thei vet lo a, zong kitheihpih lo ding hi ci-in gen beh hi. Hih South China Sea kituhna vai pen 5-member international tribunal thukhenna hi a, China leh Philippines gam ten a kituhna mun ‘nine-dash line’ a kicihna (nidang in 11 dash line kici hi) mun pen Philippine gamte aa ahi hi ci-in thukhenna nei uh hi. Permanent Court of Arbitration (PCA) in a genna ah 1982 U.N. Convention on the Law of the Sea (UNCLOS) palsat in China gamtang a, China in Spratly islands tuikulh puahpha in, galphual a bawl main eco-system susia hi ci-in mawhpaih beh lai hi.

Chinese Foreign Ministry in China in a gam leh lei, tuipi a gamtattheihna thuneihna a neihte hih PCA thukhenna hangin dualsak tuam lo ding a, PCA in Philippines tungah hih mun a piak pen thukim ngei lo ding hi ci-in gen hi. Philippines in hih mun ah kilemna leh bitna a deih manin China PCA ah a heek hi loin South China Sea ah China a gamtattheih lohna ding leh ka leitang uh ka humbit ding a deih loh manin USte sawl bangin a gamtang uh hi zaw hi ci-in gen beh hi.

Hih ‘nine dash line’ mun pen Philippines president lui Benigno Aquino in president a let lai-in China in hih mun hong tuh hi ci-in 2013 in PCA kiangah a heek hi a, tu lian-a president len Rodrigo Duterte in bel hih thu buai tawh kisai China tawh kamdam a gen a, neih khawm ding a deih thu gen hi. Tua ahih manin hih vai pen siang nai lo a, kikupna ding kongkhak kihong lai hi ci-in Chinate Foreign Ministry spokesperson Lu Kang in zan in gen hi. China in South China Sea kiim 85% pen ko aa hi a cih uh hangin Philippines, Malaysia, Brunei, Vietnam leh Taiwan gam ten zong mun pawlkhat ko aa hi ci uh hi. China pen UN Convention of the Law of the Sea (UNCLOS) ah member khat ahih manin PCA thukenna a zahtak ding kisam hi ci-in US, Japan leh India in gen a, PCA thukhenna in leitung bup thukhenna in vangliatna nei lai hi cih kimu thei hi ci-in a lungdampihna thu pulak uh hi.

Bang hangin South China Sea (SCS) gam tuamtuam kituh hiam?
1. SCS pen million thum in gol a, hih mun pen gam tuamtuamin galdo ding sinna, galvilna, sum bawlna lampi dingin deih tek uh hi.
2. SCS ah tuikulh (islands) 250 om a, hih mun ah tualsuakmi (indigenous people) teeng kuamah om lo hi.
3. SCS ah datsi/namtuitui (oil) bung (barrels) billion 11 kiim om dingin ki-ummawh hi.
4. Kum sim in teembaw tawh sum bawlna panin SCS ah sum tang trillions $ 5.3 piangkhia zo den hi.
5. SCS ah gas trillions 190 cubic feet om hi.
6. China in US in Asia-Pacific ah gam a keek nop manin US in “Asia Pivot” cih zangin SCS ah kidona teembaw leh galphual a bawl/koih nuam manin hih mun enlah hi ci-in SCS khempeuh khahsuah nuam lo hi.
7. 1974 in China in SCS a om Paracels Islands kicihna mun Vietnamte khut panin laksak in, Vietnam galkap 70 thahsak hi. 1988 in Vietnam leh China galkapte hih munah kikaptuah kik leuleu uh a, Vietnam galkap 60 si hi.
8. 2012 in China leh Philippines Scarborough Shoal kicihna mun kituh uh hi.
9. May 2014 in Paracels islands ah China in datsi khaihna (drilling rig) a koih manin Vietnam leh Chinate teembawte kitaihkha hi.
10. 2015 in SCS a om Mischief Reef leh Subi reef kicihna munah China in tuikulh bawltawm (artificial islands) bawlin, galkap koih in galphual bawl hi

-The Hindu